Mesa Verde ei pröystäile ulkoisella olemuksellaan.
Kasviksena Belgiassa aloittaa nyt myös Luxemburgissa, josta teille raportoi iittatristitia. Tarkoituksena oli kirjoittaa ensimmäinen blogi-arvio Yak bleu -ravintolasta, joka kuitenkin – kuten iittatristitia huomasi vasta äsken – on poistanut nimestään osan Food and Philosophy, ja on nyt pelkkä sushi-paikka. Osoite annettakoon kuitenkin kiinnostuneille tässä: rue Glesener 5, quartier Gare; (myös ravintolan internet-sivut ovat tältä osin vanhentuneet).
Siispä aloittamaan kasvisravintoloiden kierros kaupungin ja varmaankin koko maan kasvisravintoloiden perinteisestä lippulaivasta Mesa Verdestä! Sille on nyt kuitenkin tullut haastaja korkean tason ja raskaan sarjan vegepaikkojen kategoriassa, mutta palaamme tähän myöhemmin. – Mesa Verde sijaitsee vanhan kaupungin (Ville haute) kupeessa kaupunginmuseon ja oikeuspalatsin (Cité judiciaire) välimaastossa, ja sitä olen aikoinani kuullut mainittavan Euroopan parhaaksi jopa kasviksenabelgiassa-sivujen perustajajäsenen taholta.*) Sen sisustus on miellyttävää hippi-nepalilaista tyyliä olematta mitenkään radikaali tai innovatiivinen (ainakaan nykypäivän mittapuiden mukaan).
Mesa Verde ei tarjoa pelkästään kasvista vaan myös kalaa ja äyriäisiä, ja sen tavaramerkkinä ovat valtavan suuret annokset. Salaattia eteen tulee pesuvadillinen, vihanneslautanen vastaa kooltaan paistivatia jne. Lounas, johon tämä arvio perustuu, koostuu vaihtoehtoisesti kasvislounaasta tai kala-annoslounaasta (helmikuussa 2010 joko 10,90€ tai vastaavasti 16,90€). Lounasmenun hinnan lisäksi laskutetaan juomat.
Tällä kertaa alkukeittona oli soseutettu kasviskeitto, pääruokana tofu- ja soijalihatäytteinen käärö paistettujen endiivien ja kidneypapukastikkeen kera. Keitossa maistui hienoisesti Mesa Verden aasialainen taustavire. Soijalihan ja tofun täyttämä käärö sisälsi myös pavunituja, mikä lisäsi pientä aasialaisvaikutelmaa. Uunissa paistetuissa endiiveissä maistui hienonhieno valkosipulin maku, minkä iittatristitia mielihyvin pani merkille. Lisukkeena annoksessa oli karkeaa bulguria sekä aavistuksen verran liian al dente-vaiheeseen ja mauttomaksi jäänyttä kidneypapukastiketta, jota kuitenkin oli runsaasti. Kalalounaaksi olisi ollut lohta.
Lounasta varten Mesa Verde on hassusti auki vain keskiviikosta perjantaihin (klo 12-14), ja illallistakin tarjotaan vain tiistaista lauantaihin. Illallislistan pääruoka-annokset ovat hinnaltaan 20-30 euroa, mutta kuten edellä todettiin, niiden pienuutta ei tarvitse valittaa. Tämäkään lounas ei jättänyt nälkäiseksi edes sellaista kuten iitta, joka yleensä syö lounaalla kahden edestä ja tyytyy illalliseksi porkkanaan tai palaseen juuriselleriä.
Kuten lukijat tulevat huomaamaan, iittatristitia kiinnittää huomiota myös ruoan sopivuuteen diabeetikoille. Kasvisravintohan on usein hyvin suuressa määrin hiilihydraatteja sisältävää, mikä ei ole edullista diabeetikoiden terveydelle. Mesa Verden annos menetteli tässä suhteessa. Keitossa todennäköisesti ollut kurpitsa ei sovi sokeritautiselle eikä myöskään bulgurin mausteena olleen chilikastikkeen selvästi erottuva sokerilisäys; muuten annoksen hiilihydraatit olivat enimmäkseen mukiinmeneviä ns. hitaita sokereita.
iittatristitia
*) Tämän kommetin jälkeen Kasvikset ovat testanneet lukuisia muita kelpoja ravintoloita, joten epiteetti “Euroopan paras” menee hetkellisen euforian piikkiin.
Mesa Verde, 11, rue Saint-Esprit, L-1475
Luxemburg
