Belgialaisissa ravintoloissa kasvissyöjä joutuu välillä koville, mutta ostoksilla käynti voi olla sitäkin mukavampaa. Suhtautumisessa kasvissyöntiin on myös maan sisäisiä eroja: asiasta innostuneemmassa Flanderissa kampanjoidaan jopa viikottaisen kasvistorstain (donderdag veggiedag) puolesta.
http://www.flickr.com/photos/oittinen/5317202602/in/set-72157610722644006
Ravintolaruokailun taide
Kasvisravintoloiksi tai kasvissyöjäystävällisiksi kutsuttuja paikkoja on Belgiassa moneen lähtöön. Gentissä on kokoonsa nähden Brysseliä parempi valikoima aitoja kasvisravintoloita. Kaikkiaan tarjonta kattaa niin lämpölevyllä makaavat, rasvasta luhistuneet piiraat kuin laadukkaan ja innovatiivisen keittotaidon. Vegaani- ja pikaruokapaikkojakin on.
Sekä ruoka-aineallergiat että erilaiset dieetit ovat huonosti tunnettuja. Maito, juusto ja munat voivat ravintolahenkilökunnan mielestä olla ”kasviksia”, samaten siipikarja, merenelävät ja naudanrasvassa kypsennetyt fritit. Neuvottelu ja kysely ovat siis monesti tarpeen, joskaan ystävälliset ja selkeät pyynnöt eivät mene aina perille. ”Bonuksena” pöytään saattaa tulla esimerkiksi laardinkappaleilla koristeltu salaatti tai lisukkeena viipaleittain kinkkua (säälistä?). Esimerkiksi jo kertaalleen keittiöön palautettu ”vihannesriisikin” on tuotu kylmänä takaisin pöytään, niin että kokki on vain nyppinyt siitä pois suurimmat lihakimpaleet.
Huonoimmillaan valtavirtaravintoloiden lihaton vaihtoehto koostuu etikkaiseen salaatinkastikkeeseen upotetuista satunnaisista vihanneksista. Kilpailu asiakkaista on tosin lisännyt valikoimiin järkeviä kasvisannoksia. Vaihtelua kasvissyöjälle tuo osa etnisistä ravintoloista. Tosin vaikka kiinalaisten ja thaimaalaisten kauppojen perusvalikoimaan kuuluvat kasvisproteiinit, niiden ravintolakäyttöä kartetaan koska lihansyöntiä pidetään hienona ja merkkinä elintason noususta. Ruokalistat ovat pullollaan kanaa, ankkaa, pihviä ja porsasta.
Kasvisruokailija joutuu välillä maksamaan annoksestaan kohtuuttomasti. Jos ateria loihditaan jättämällä vain liha pois, kannattaa karaista mielensä ja pyytää joko alennusta tai jotain poistetun eläinproteiinin tilalle. Eihän lihansyöjäkään maksa annoksestaan täyttä hintaa, jos siitä puuttuu pihvi.
Kotikokkauksen ilot
Kotona syöminen voi olla halpaa ja hauskaa. Hintavertailuni mukaan kori luomutuotteita on selkeästi edullisempi Euroopan kuin Suomen pääkaupungissa. Belgiassa kasvissyöjän ruokakassi täyttyy myös Suomea helpommin ja monipuolisemmin. Tavallisissa marketeissa on monenlaisia kasvisproteiinituotteita, kasvispihvejä ja runsas rivi mössöjä. Papulajikkeita löytyy säkkikaupalla. Jopa einesten ystävillä on valinnanvaraa.
Saatavilla on myös sellaisia mausteita, leivonnaisia ja säilykkeitä joita ei Pohjolassa juuri näy. Itsestään selvää lienee, että kasvikunnan määrä, variaatio ja saatavuus on Suomea parempi, samaten tölkkivihanneksien, kuivattujen hedelmien ja vaikkapa levän (nam!) Lisäksi paikallistoreilta saa monesti luomua. Omalla perjantaitorillani on kahden luomukauppiaan ohella erillinen eksoottisten hedelmien myyntikärry, sienikoju, kasviscouscousia ja -keittoa tarjoava marokkolainen catering-auto, kunnollista ruisleipää myyvä venäläinen herra ja ruukkuyrttejä valikoimissaan pitävä kukkakauppias. Keväisin joukon jatkoksi liittyvällä taimimyyjällä on myös valikoima valkosipulilajikkeita.
Vaihtoehto kaukomatkailulle
En tietenkään väitä – saati lupaa – kaiken kasvisruuan olevan terveellistä, ekologista ja eettistä, vaikka parhaimmillaan näin voi olla. Edellisiä seikkoja vähemmän mielestäni on kuitenkin puhuttu siitä, että kasvisruokailu voi olla myös arkipäivän kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. Jos niin haluaa, kasvisruuan etsiminen vie pois tallatuilta poluilta. Varsinkin monikulttuurisessa Brysselissä ruokamatkailun harrastaminen on helppoa. Jalkautuminen ympäri kaupunkia tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia eri kaupunginosiin, niiden sosiaalisiin eroihin ja mentaliteetteihin.
Vaatimattomat puodit saattavat myydä laadukkaita herkkuja jotka länsimaalaiseen makuun brändättynä maksaisivat maltaita. Miltä kuulostavat syyrialaiset luksusleivonnaiset, puolalaiset sieni-hapankaalipelmenit, intialainen pakasteruoka (100 % vegetarian) tai brasilialainen vitamiinipommimehu? Sekaan vaan! Kyllä Dr. Oetker, Maggikuutiot ja Danonet siellä supermarketissa pysyvät.
Riitta Oittinen
Julkaistu: Parlööri 2009:3.
Antwerpenin, Brysselin, Gentin ja Leuvenin kasvisravintolakartat löytyvät täältä.
Riitta Salmen artikkelin luomusta Belgiassa voit lukea täältä.
