Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for marraskuu 2009

Krishna Bhavan on puhdas kasvisravintola Pariisin tamilikortteleiden keskellä. Mister Naga oli tyytyväinen Krishna Bhavanin keittiöön. Hinnat
ovat edulliset, laatu korkea. Tumma Krishna ja Ghanesha (Vinayakar, Ganapati) ­norsujumala valvovat ruokailua.

Tarjolla on perinneruokaa, kuten dosa-lettuja. Dosa-taikinaan käytetään riisiä ja papuja (urad-papu, urad dal, vigna mungo). Seosta hapatetaan yön yli. Siitä paistetaan äärimmäisen ohuita lettuja, joita Krishna Bhavan tarjoilee sellaisenaan tai täyttein. Lettu kietoutuu näppärästi vaikka herkkusienten tai mausteisen perunapaistoksen (masala dosa) ympärille. Annokseen kuuluu aina kastikkeita (curryt ja sambarit). Myös muut perusruoat kuten vada, idli ja upma esiintyvät listoilla.

Mister Naga ruokailee täällä aina Pariisissa käydessään. Olisipa Brysselissä samanlainen paikka!

 

Pikku Jaffna

Asukkaat itse käyttävät tamilikortteleista esimerkiksi nimitystä pikku Jaffna (kudy/petit Jaffna), kuten perehtyneemmät ulkopuolisetkin. Nimitys ei ole aivan täsmällinen. Kaikkiaan tamileita on Ranskassa noin 80 000. Ensimmäiset parikymmentä tuhatta tamilia tulivat Ranskan siirtokunnista Intian niemimaalta. Pieni osa tuli muista siirtomaista, kuten Mauritiukselta tai Antilleilta. Selkeä enemmistö on saapunut pakolaisina Sri Lankan kriisin seurauksena 80-90 ­luvun taitteissa. Edesmennyt Tamilitiikereiden komentaja Velupillai Prabhakaran koristaakin monen myymälän ovea.

La Chapellen metroaseman vieressä ja Gare du Nordin takana sijaitseva alue tarjoaa peruspalvelut asukkailleen. Suurimmat ruokamyymälät kuten VT Cash & Carry kattavat laajan kirjon intialaisia ja srilankalaisia raaka-aineita ja valmisaterioita. Ravintoloita on runsaasti. Pariisin ravintoloissa on muutenkin runsaasti tamilikokkeja ja keittiötyöntekijöitä. Olennaisinta alueella on kuitenkin tamiliyhteisön tukeminen kaupallisine, uskonnollisine, koulutuksellisine ja yhdistyksillisine rakenteineen.

Khrishna Bhavan

24 Rue Cail &

21 Rue Cail, jossa on uudempi snack-puoli. Myös take-away -aterioita.

Auki päivittäin 11-23

Metro: La Chapelle. Kävelymatkan päässä Gare du Nordilta.

VT Cash & Carry

11-15 rue Cail

auki ti-su 9-21

Lisää aiheesta The charm of Little Jaffna (englanniksi)

Mainokset

Read Full Post »

Mehubaari Panama Kölnissä

Huomio janoiset, mehubaari vain 50 senttimetrin päässä!

Kölnin vilkkaalla Friesenwal-ostoskadulla on pieni keidas, mehubaari PANAMA – Die Saftbar. Sen listoilla on monenlaisia vitamiinirikkaita hedelmäpirtelöitä. Herkulliset juomat tehdään tuoreista raaka-aineista.

Internethaun mukaan paikka on saksalaisista ”top” eikä ”flop” ja tunnelmaa kehutaan autenttiseksi – mitä sillä sitten tarkoitetaankaan. Ainakin baarissa soivat lattarirytmit. Niiden ja sisustuksen ansioista pääsee nopeasti jonkinlaiseen outoon minirantalomatunnelmaan.  Dekandentista yökerhosisustuksesta pitäville riittää ihastelemista pliseeratuissa kangastapeteissa, jotka on kiinnitetty seinään nitojalla.

Panama – Die Saftbar

Friesenwall 100

KÖLN

ACHTUNG, ACHTUNG! Baarin kotisivut ovat kadonneet vuoden 2010 alussa, liekö koko paikkakin?

Tyytyväisen asiakkaan luonnehdinta baarista täällä

Read Full Post »

Kokkauksia välimeren rannoilta ja kellarista

Monen suomalaisen tie Belgiaan vie Tanskan maan kautta, joten laitettakoon  pohjoismaisen yhteistyön hengessä tänne vinkki myös Kööpenhaminasta. Siellä on sangen vähän varsinaisia kasvisravintoloita. Osassa niistäkin vegaanien kannattaa olla tarkkana, sillä ruokien valmistuksessa on saatettu käyttää maitotuotteita ja munia.

Ei liene yllätys, että Kristianian vapaakaupungissa on kasvisravintola. Lisäksi aivan keskustastakin löytyy muutama suhteellisen edullinen paikka – Tanskan hintatasoon nähden. Yksi niistä on kasvissyöjäystävällinen Riz Raz, jolla on kaksi toimipistettä. Sen välimerellisestä ja melko monipuolisesta noutopöydästä on helppo koostaa oma annos, vaikka lämmin ruoka onkin sitten selkeästi lihapitoista. Tosin yhdessä vadissa on falafel-pullia. Puffetti maksaa päivällä 79 kruunua ja illalla 89 kruunua.

Toisin kuin Belgiassa, lähes pakolliseen pulloveteen tai muihin juomiin ei ole pakko investoida, sillä pöytään tuodaan automaattisesti kannu kraanavettä. Ainakin perjantai-iltana keskustan Ströget-kävelykadun lähellä oleva paikka oli sangen täynnä varsinkin nuoria asiakkaita, mutta kahdessa kerroksessa sijaitsevaan paikkaan myös mahtuu, ja lämpimällä voi istua terassilla. Tarjoilu sujuu ripeästi ja noutopöytään tuotiin nopeasti uutta ruokaa loppuneen tilalle.

Suuren kävijävolyymin vuoksi ruuassa ja koko paikassa on hieman teollinen tunnelma.

Riz Raz

Kompanistræde 20

auki joka päivä: 11:30 & 24:00

Nämä Spotted by locals –bloggaajat ovat paikasta kovasti innostuneita.

Vihreä kellari todella sijaitsee puoliksi maan alla. Kipeäpolviset: varokaa jyrkkiä ja kaiteettomia kivirappuja.

Melko lähellä Riz Razia on rauhallisempi kasvisruokailupaikka: vanha tuttu Den Grønne Kælder, vihreä kellari.  Tilaus tehdään suoraan kassalta ja maksetaan sinne. Osa ruuista ja salaateista on esillä kylmätiskissä, joten valinta on helppoa. Tarjolla olevan ravinnon maku ja konsepti muistuttavat (hyvää) koti-pikaruokaa. Ruoka ei ollut sen enempää mautonta kuin ylisuolaista. Salaatit maistuivat tarpeeksi erilaisilta keskenään. Piirakat tulivat pöytiin tulikuumina. Nälkä lähti pienelläkin annoksella, joka maksoi 75 kruunua. Tämä on paikka jonne tullaan syömään – ei niinkään seurustelemaan tai pitämään pitkiä työlounaita –  ja hyvä niin.

Aikakauslehti Euroman on todennut paikan tarjoavan terveellistä ruokaa reiluun hintaa. Lehti piti paikkaa kuitenkin hieman 80-luvulle jämähtäneenä, joten jos se jatkaa tällä linjalla on tulevaisuuden haasteisiin vaikeaa vastata. Tässä asiassa olemme yhtä mieltä Euromanin kanssa. Tästä huolimatta: jos pitäisi valita Riz Razin ja Vihreän kellarin välillä, valinta osuisi jälkimmäiseen, mikäli seurueeseen ei kuulu  lihaa ehdottomasti vaativia jäseniä.

Helsinkiläis-turkulais-brysseliläis-exeteriläinen testiryhmä

Den Grønne Kælder

Pilestraede 48

auki 11-22 (maaliskuussa 2009 ulkona olleen kyltin mukaan)

ilmeisesesti kiinni sunnuntaina

Read Full Post »

Amsterdam: de Bolhoed

De Bolhoed-kasvisravintola on yksi Amsterdamin klassisista vegepaikoista. Se tuntuu noudattelevan periaatetta miksi muuttaa toimivaa konseptia. Paikka on siis todellinen Old School -kasvisravintola hippisisustuksineen, eriparisine pöytineen ja sandaaleja käyttävine tarjoilijoineen – mutta tässä tapauksessa hyvässä mielessä.

Ruoka on konstailematonta ja perustuu pitkälti ideaan yhdestä vaihtuvasta päivän annoksesta. Listalta voi tilata erilaisia  yhdistelmiä pitan, hummuksen ja salaatin sekä quichen ympärille rakentuvia annoksia. Ruokalista on  hollannin lisäksi englanniksi.  Vegaaniannokset on erikseen merkitty (huomio: kaikki juustot siis eivät ole vegaanisia).

Annokset ovat reilun kokoisia, tuoreita ja palvelu paikan uneliaasta hippitunnelmasta huolimatta ripeää, joskaan ei erityisen ystävällistä. Paikan hummus ansaitsee erityismaininnan (namnamnamröyh +++  Älä siis vieraile Amsterdamissa maistamatta!)

Hintatasoltaan paikka oli varsin kohtuullinen: kukkurallisen lautasellisen pitaa ruokaisan salaatin kanssa saa noin 10 eurolla. Suomalaiselta lisäplussaa saa tietysti fakta, että viini tarjoiltiin reteästi juomalasista eikä sekään ollut hinnan kiroissa (2€/n 2dl)

De Bolhoed sijaitsee Prinsen-kanaalin rannalla lähellä Anne Frank-museota.

Suosittelemme paikka erityisesti batiikin ystäville ja Haight-Ashburyyn kaipaaville sekä niille, jotka arvostavat hyvää ruokaa poikkitaiteellisessa tunnelmassa eivätkä säikähdä tuolien keikkuvia jalkoja.

Jälleen kerran arviot Happy Cow-sivustolla ovat varsin jakautuneita. Asiat jotka saavat toisilta kiitosta tuntuvat nostavan toisilta verenpainetta. Paras siis itse mennä paikan päälle testaamaan.

KRK

De Bolhoed

Prinsengracht 60-62

puh: 020-6261803

Read Full Post »

Düsseldorfissa on lihakauppa kasvissyöjille. Kuten kyltistä näkyy, paikka nimeltä ELYSIUM Der vegetarische imbiss kohdistaa  kutsunsa ”tolerantteille vegetaristeille”. Kaupan keskellä on tömäkkä lihatiski.

Eipä tässä voi muuta sanoa kuin Holy mama, kuten makkaraparatiisin vieressä olevan liikkeen kylttikin julistaa. Kasvikset pystyvät jo kuvittelemaan Elysium-henkisen henkilökohtaista-ilmoituksen paikallislehdessä:

Tolerantti ei-tupakoitsija  etsii toleranttia kasvissyöjää. Mikäli osaat tehdä lihapullia, sitä parempi! Keräilen itse tupakointivälineitä. Löytyykö meille yhteinen sävel grillinakin- ja tupakankäryisessä koti-ilmassa? Vastaustasi odottaa nimimerkki ”Ketjupolttaja”.

Read Full Post »

Düsseldorfin Japantown

Düsseldorfissa  asuu yli 6000 japanilaista, eli huomattavasti enemmän  kuin Brysselissä suomalaisia. Juna-aseman lähellä sijaitsevissa Japantownissa on sekä ruokakauppoja, kahviloita, leipomoita, ravintoloita että take away -paikkoja. Riisihän ei tietenkään ole lähiruokaa, mutta muutakin toki saa. Monet ruoka-annokset ja kaupoissa myytävät ruoka-ainekset ovat lihattomia.  Suuren kysynnän vuoksi tavallisten saksalaisten tavaratalojenkin ruoka-osastoilla myydään keskivertomarkettitarjontaa huomattavasti herkullisempaa  japanilaista ruokaa.

Itse Japantown tarjoaa paljon muutakin kuin vatsan täytettä: painotuotteita, koriste-esineitä ja sekalaisen valikoiman suurempaa ja pienempää tavaraa. Helpotusta löytyy myös Hello Kitty -maniaan.

Düsseldorfissa järjestetään vuosittain suuri japanilaistapahtuma, Japan-Tag.

RO

Read Full Post »

Pariisissa juodaan luonnollisesti

VIINIKAUPPA CAVES AUGÉ

Caves Augé on Pariisin vanhimpia viinikauppoja. Marcel Proust oli kanta-asiakas. Pullot tuodaan yhä kellarista ihastuttavalla antiikkihissillä. Myyjät huutelevat asiakkaan tilaukset kassanpitäjälle, joka istuu kopissaan. Perustamisen aikoihin vuonna 1850 kaikki sen viinit olisivat varmaan käyneet luomuviineistä. Nyt tilanne on toinen, mutta talo on tunnettu runsaasta ´luonnollisten´ viinien (vin naturel) tarjonnastaan.

Viinin luonnollisuus liittyy sen valmistusvaiheeseen, erityisesti käsittelemättömyyteen ja lisäaineettomuuteen. Vaikka viinilainsäädäntö ei käsitettä tunnekaan, on sillä  viinialan käytössä kova ydin. Luonnollisimpia ovat rypäleitten omalla hiivakannalla käyneet suodattamattomat viinit, joihin on lisätty erittäin vähän tai ei lainkaan rikkiä, eikä ollenkaan entsyymejä tai sokeria. Sertifioitu luomuviini ei siis välttämättä ole ´luonnolllinen´ tässä merkityksessä. Vastaavasti ´luonnollinen´ viini ei välttämättä ole oikeutettu luomusertifiointiin, jos viinin viljelyvaiheessa ei noudateta kaikkia luomun sääntöjä. Luonnollisuuden astekin voi vaihdella. (Mister Naga palaa luokituskysymyksiin myöhemmässä postituksessa.) Les Caves Augé esittelee filosofiaansa hinnastonsa johdannossa (ranskaksi). Listalla on yli 250 luomuviiniä, kaikki vuosikerrat erikseen laskettuna.

Bourgognen ja Loiren tuottajat ovat hyvin edustettuina Augéssa, Myös tislevalikoimat (armanjakit, konjakit, viskit, grappat) ovat maineikkaat. Osaavat myyjät opastavat kysyttäessä luomun tai ´luonnollisten´ viinien pariin. Myymälän edessä on pari baaripöytää, jossa voi maistella juomia.

TIETO VOI LISÄTÄ HINTAA

Monet kauppiaat merkitsevät luomutuotteet selkeästi. Sen sijaan Caves Augéssa ei mainosteta mitään luomuna. Tämä voi tuntua paradoksaaliselta. Voisi ajatella, että selkeät merkinnät olisivat ainoastaan kuluttajan eduksi. Taloustieteilijänä Mister Naga  haluaisi kuitenkin muistuttaa, että kaikella on hintansa sekä osansa voitontavoittelussa, myös valinnan tekemisellä ´helpoksi´.

Kauppojen selkeät luomumerkinnät toimivat aina osana  markkinointistrategiaa. Ne asettavat valikoitumisrajoitteen (self-selection). Osa kuluttajista voi valinnoillaan ilmoittaa kaupalle, että he ovat valmiita maksamaan luomutuotteista enemmän, vaikka ei-luomutuote esimerkiksi maistuisi yhtä hyvältä tai paremmaltakin samaan hintaan tai edullisemmin. Kauppa usein ´auttaa´ näitä kuluttajia pitämällä luomutuotteet omissa karsinoissaan, jotta hintavertailu hankaloituisi. Tällaisia kauppoja ei kiinnosta luomu sinänsä, vaan luomukuluttajan kukkaro ja luomun lisäkate.

Caves Augéssa sertifioitu luomuviini kilpailee tasaisella muiden, usein samanlaisella tavalla valmistettujen viinien kanssa. Luomuviinin pitää olla hyvää asiakkaiden mielestä – ja talon tyylin mukaista Augén sisäänostajan mielestä – pysyäkseen valikoimissa. Augé ei jaa säälipisteitä pelkästä luomusertifikaatista. Asiahan on niin, ettei kehnoista aineksista saa millään keinolla hyvää. Luomusertifioinnin sen sijaan saa, kunhan noudattaa tiettyjä sääntöjä: luomusertifiointi tarjoaa tuottajille myös keinon kaupitella heikkoa tavaraa paremman tuoton toivossa.

LAINSUOJATONTA VIINIÄ

Caves Augésin laajakatseisuudesta kertoo esimerkiksi Vin de Bagnole (autoviini). Sen etiketissä lukee, että ´me vaan näytetään niille munaa´ (on s´en bât les couilles). Kassanpitäjä kysyikin myyjältä, paljonko ´munaa´ asiakkaalle nyt oikein tulee? Kyseessä on ´luonnollinen´ muttei luomusertifioitu viini. Parhaiden tietojemme mukaan aineksena ovat hedelmäinen gamay-rypäle (60%) ja melko vähän viljelty pineau d´Aunis (chenin noir), molemmat vanhoista rangoista. (Jotkut pullotuserät saattavat olla puhdasta gamayta). Pineau d´Aunis oli 1200 ­luvulla Englannin hovin suosikki. Mister Naga tarjoili juomaa syntymäpäivillä. Se miellytti kaikkia mausteisella, hieman eteläisellä maullaan mutta myös hedelmäisellä raikkaudellaan.

Usean Caves Augén halvemman viinin tapaan Vin de Bagnole on luokittelematon ´ranskalainen pöytäviini´ (Vin de Table de Françe). Etiketissä ei siis saa kertoa, minkä alueen tai alueiden viineistä tuote on valmistettu. Vain etiketissä mainittu postinumero 41150 paljastaisi nörtille, että viini on pullotettu Loiren rannoilla Toursin ja Blois´n välimaastossa.

Lukija saattaa kysyä, ovatko pöytäviinit aina huonompia kuin suojattuun alkuperänimitykseen oikeutetut AOC -­viinit (appellation d’origine controlée)? Onhan meille opetettu: ´Pöytäviini, useimmiten sekoitusviini, alin laatuluokka.´ Kuvaus voi johtaa harhaan. Viini voi olla pöytäviini, koska tuottaja haluaa ohittaa laadun parantamiseksi AOC ­luokituksen omalle tuotannolleen asettamat rajoitteet. Luopumalla alkuperänimityksen apupyöristä tuottaja osoittaa uskovansa, että hänen luomuksensa pärjää omilla ansioillaan.

OSTOVINKKI

Supermarketeissa kaikkein halvimpien viinien tärkeä tehtävä on pelotella maksukykyisemmät asiakkaat hieman hintavampien ­ – joskaan ei välttämättä parempien – viinien pariin. Kalliimmissa erikoisliikkeissä halvimpien viinien pitää tyydyttää vaativiakin asiakkaita sekä vetää sisälle pienituloisempia tai säästäväisempiä viinin ystäviä. Tässä Mister Nagan ostosvinkki: keskimäärin kalliimmissa viinipuodeissa kuten Caves Augéssa kannattaa ostaa kaikkein halvimpiakin viinejä. Kuten Pascal Simonutti, Vin de Bagnolen tekijä, on sanonut: ´Minä juon pöytäviiniä vaikka ei olisi sitä pöytääkään´.

Caves Augé

116 Boulevard Haussmann

75008 Paris

auki:  9-19.30

kiinni: sunnuntaisin ja ma-aamuisin (kesällä ma suljettuna)

puh 01 45 22 16 97
cavesauge@wanadoo.fr

Read Full Post »

Older Posts »