Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Ravintolat: MAAILMA’ Category

iitta tristitia kävi Luxemburgin uudessa  kasvis- ja vegaaniruokapaikassa, muttei ollut täysin vakuuttunut.

Kasvis- ja vegaaniravintoloita on viime aikoina ilmestynyt Luxemburgiinkin, oikein muoti-ilmiöksi asti. Yksi näistä, laajin ja kenties menestynein, on kaupungin yhdellä keskeisimmistä paikoista, Place Guillaumella sijaitseva Beet. Place Guillaume (vernakuläärillä Knuedeler köysivöisten dominikaanimunkkien mukaan, joiden luostari aikoinaan sijaitsi nykyisen kaupungintalon edessä) on siis se toinen iso aukio keskustassa Place d’Armes’n ohella.

Beet on sisustukseltaan hyvin moderni ja pelkistetty, valkoiset seinä, pienet puupöydät, ruokalistalla on suurin valikoima kasvis- ja vegaanihampurilaisia, pari keittoa ja falafel-annoksia. Beet valmistaa itse leipänsä, vegaanijuustonsa ja -majoneesinsa, ja ruokalista on pelkästään englanniksi. Lisäksi listalla on kohtuullinen valikoima mehuja hedelmistä, kasviksista ja yrteistä tehosekoitettuina. Useimmat annokset saa pyytämällä vegaaniversiona ja gluteenittomana.

Tällä kertaa pöytäseurueessa oli kolme syöjää: yksi täysi kasvissyöjä, yksi perinteisen ranskalaisen keittiön kasvatti pihvi-ihminen sekä allekirjoittanut, kasvissyöjätaustan omaava sekasyöjä joka kuitenkin enimmäkseen laittaa kasvisruokaa.

Tilasimme yhden cheesy-hampurilaisen lakto-vegetaarisena versiona sekä falafelannokset 1 ja 2, koossa XL, jotka täyttivät kyllä mutteivat täysin vastanneet kuvaa XL-koosta. Falafel-lautasilla oli hummusta vaaleana ja punaisena, munakoisomuusseja värillä ja ilman, taboulet-salattia, toisessa kaaliraastetta ja — täysin käsittämättömästä syystä — jotain chutney’a, jonka aineksia en onnistunut analysoimaan. Hampurilaisen mukana tuli kupillinen ranskanperunoita sekä pieni vihreä salaatti.

Kasvissyöjän mielestä hampurilainen oli hyvä, samoin ranskikset mutta niitä emme jaksaneet enää syödä. Pihvi-ihminen, joka ei oma-aloitteisesti varmasti noin snobiin paikkaan olisi koskaan eksynyt, oli sen sijaan ihan tyytyväinen ruokaansa. Lautasellaan ollut ’tomaattisalaatti’ oli itse asiassa pelkkää pilkottua tomaattia, enkä minäkään ’kaalisalaatistani’ paljon muuta makua havainnut kuin kaalin. Neljä reilua pita-leivän palaa lautasen reunalla oli mielestäni aivan liikaa valkoista jauhoa annoksen muuhun kokoon nähden.

Taboulet — siis levantilainen versio persiljasta, bulgurista ja tomaatista, ei maghrebilainen cuscus-versio — oli 90%:sesti pelkkää pesemätöntä persiljaa, jonka lehtiin jäänyt hiekka rouskui hampaissa. Bulguria ja tomaattia oli juuri nimeksi niin, että etsimällä löytyi pari murusta. Hummukset olivat hyviä, tosin kokonaan ilman valkosipulia minkä sijaan tahina (sesamtahna) maistui vaaleassa hummuksessa selvästi, mutta munakoisomössöt olivat täysin mauttomia. Falafelit sen sijaan puolustivat paikkansa. Lautasen keskellä oli pienessä kupissa jotakin valkoista, joka maistui lähinnä vähän happamalta jugurtilta; vaikea sanoa oliko sen tarkoitus olla juuri vegaanijugurttia vai -majoneesia. Ja kuten jo mainitsin, en todellakaan tiedä, mitä etikkainen chutney teki falafel- ja hummuslautasella.

Yleisvaikutelma oli siis, että Beet ei oikein uskalla maustaa ruokiaan. Koska itse valmistan paljon kasviksia eri tavoilla, tiedän ettei kasvis- tai vegaaniruuan tarvitse olla mautonta. Lähinnä tulee mieleen, että Beet on tarkoitettu kiireisille, hampurilaisiin tai vastaaviin sandwicheihin tottuneille lounastajille, joille epäilemättä on terveellisempää syödä ne kasvis- tai vegaaniversioina kuin rasvaisten käristelihojen kanssa. Tunnustan, että olen tottunut voimakkaasti maustettuihin ruokiin, mutta silti Beetin täysin sordiinokädellä harrastettu maustamispolitiikka vaikutti liioitetulta. Jopa Silvopleeta tuli ikävä.

Joku muu saa puolestani kokeilla hampurilaisia eli ovatko ne kehujensa arvoisia. Hyvin lievistä mauista pitäville, valkoisia jauhoja pelkäämättömille ja pikaisiin hampurilaisiin lounaana tottuneille Beet voi ollakin hyvä kohde. Tunnustan, ettei ole minun juttuni.

iitta tristitia

BEET

32, Place Guillaume II
LU-1648 Luxembourg

Mainokset

Read Full Post »

Ruokapaikkoja Luxemburgissa aikaisemminkin spottaillut iitta tristitia löysi kaupungista uuden kasvisruokapaikan.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolta – muuten, viimeiseltä ennen kuin Suomen suurlähetystö suljetaan tässä maassa – palatessani pistäydyin matkan varrella kasvisruokapaikkaan nimeltä Nirvana Café. Kyltti mainosti intialaista mikä lienee kuitenkin yleisnimi etelä-aasialaiselle ruoalle. Paikassa puhutaan bengalia (kysyin, korvani kun ei ole kovin harjaantunut erottamaan sikäläisiä kieliä toisistaan), joten kyse on joko bangladeshilaisesta tai Länsi-Bengalin keittiöstä.

Paikassa on seisova pöytä, hyvin rajoitettu sellainen (8,40 € lounasaikaan, 15 € illalla). Riisi, jonkinlainen keitto (mustapapuja tänään) sekä kaksi tai kolme kasviscurrya, joista maistoin kahta. Ensimmäinen oli eräänlainen sekametelimössö, jossa näkö- ja makuhavaintojen perusteella oli ainakin porkkanaa, vihreää papua, linssejä sekä hieman varsiselleriä. Toinen oli munakoisopaistos maustekastikkeessa. Molemmat olivat todella maukkaita. Munakoisocurry oli eurooppalaisesta näkökulmasta voimakkaan tulista ja sekamössössä maistui erinomaisesti jeera eli juustokumina. Ruokaa ei siis ole täysin latistettu paikalliseen makuun vaan se säilyttää alkuperäistä sävyä.

Tämän tarkistin paikalla olleelta bangladeshilaiselta turistiryhmältä, joka myös piti ruokaa varsin maukkaana (”we love it”) ja kännyköidensä kautta tykkäsi Nirvana Cafén kukin omassa feissarissaan.

Nirvana on kaikenkaikkiaan suositeltava tuttavuus myös niille, jotka tulevat päiväseltään käymään Luxemburgissa, sillä se sijaitsee suunnilleen tasan puolessavälissä rautatieasemaa ja vanhaa keskustaa Viaduc-sillan kupeessa. Muuten täällä kasvisruoan suhteen on tapahtunut jopa takapakkia; esimerkiksi vanha kunnon Vesuvio-pizzeria on omistajanvaihdoksen jälkeen mennyt alaspäin (portugalilainen uusi omistaja kun halusi pakolla iskostaa portugalilaisen keittiön vakiintuneeseen italialaiseen paikkaan, ja tietäähän, miten siinä käy) ja samoilla nurkilla sijainnut Buddha-kasviskahvilakin on sulkenut ovensa. Mutta Nirvana ei sovi pelkkään pohjoismaiseen makuun tottuneille, jotka saavat kasvon- ja vatsanväänteitä voimakkaasti maustetusta ruoasta.

Nirvanassa on vain kaksi neljän hengen ruokapöytää ja niiden lisäksi joitakin nojatuoleja sohvapöytineen. Sisään mahtuu parhaiten lounasruuhkan jälkeen.

iitta tristitia

 

Nirvana Café

1, Avenue de la Gare

L-1611 Luxembourg

Auki aamusta myöhään iltaan ilmeisesti ilman taukoa—harvinaista täällä…

Read Full Post »

Vuonna 1997 perustettua, osuustoiminnallista Sieben Lindeniä pidetään klassisena esimerkkinä ekokylästä. Hallinnollisesti se on harvinaisuus, koska nykyisin on lähes mahdotonta perustaa kylää. Sieben Linden on entisen DDR:n alueella ja kuuluu virallisesti Beezendorfin kuntaan, mutta sillä on käytännössä itsehallinto. Yhteistä ideologiaa –  saati gurua – ei ole.

Kylässä on yli sata asukasta, vauvasta vaariin, myös liikuntarajoitteisia, sillä osassa suunnittelua on otettu huomioon esteettömyys. Suunnitteilla on oma koulu ja metsän siimeksestä löytyy monipuolinen leikkikenttä. Noin 80 hehtaarin alueella on useita naapurustoja, joissa on puusta, savesta, heinäpaaleista ja kierrätysmateriaaleista tehtyjä taloja. Kaikilla ei ole rahaa tai halua ryhtyä rakennuspuuhiin, joten ympäri aluetta näkee myös kuvauksellisia matkailuperävaunuja. Niiden käyttöä tosin pyritään rajoittamaan energiatehottomina.

Taloissa on kuivakäymälät ja lisäksi ulkona on yleiseen käyttöön tarkoitettu pesutila ja käymäläosasto. Sähkö tuotetaan lähes sataprosenttisesti itse:  aurinkopaneelit huolehtivat ongelmitta kuumasta vedestä, lämmityksestä ja keittiöiden sähköntarpeista. Peseytymisessä ohjeistetaan käyttämään ekopesuaineita. Sympaattinen yksityiskohta oli kännykän käytön salliminen vain lähistön parkkipaikalla. Näin missään muualla kylässä ei ollut  pirinää, puheenporinaa eikä näppäimistön räpeltämistä.

Viljelyn apuna käytetään hevosvoimaa ja vapaana juoksenteli ainakin yksi kissa. Sen sijaan koiria ei sallita edes vierailijoilla, koska villieläinten halutaan antaa olla rauhassa. Laajempaan eläinystävyyteen liittyy, että yhteiskeittiö valmistaa kasvis- ja vegaaniruokaa. Makkaraa voi mussuttaa kotona, samoin pelkkää raakaravintoa syövät huolehtivat ravinnostaan itse. Vaikka viljelyssä on vain vihanneksia, hedelmiä ja yrttejä, yli puolet ruuasta tuotetaan itse.

Sieben Linden tarjoaa myös matkailupalveluja, kahvilatoimintaa ja pienimuotoista omien tuotteiden myyntiä.

Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina on perinteinen sunnuntaikahvila. Sen aloittaa  kello 13.30  alkava tutustumiskierroksella.  Kello 14-30-17.00 on tarjolla kuumia juomia ja leivonnaisia. Tavallisesti ekokylään tulevien vieraiden toivotaan ilmoittavan tulostaan etukäteen, joten kahvila on kätevä tapa päästä näkemään ympäristöä.

Tarkempaa tietoa kahviloista ja niiden ohjelmasta täältä. Hyvällä tuurilla kierroksen aikana esitellään olkipaalirakentamista.

Lisää Sieben Lindenistä (suomeksi) Riitta Oittinen, Ekokyläilemässä itäisessä Saksassa, Ydin 2013:3.

woodpile

sieben lindensieben linden

sieben linden

Read Full Post »

Fredrikan lähde Porvoossa

Fredrikan lähde sijaitsee samassa korttelissa kuin Runebergin kotimuseo.

Iloinen yllätys Porvoon keskustassa. Fredrikan lähde tarjoaa lounasaikaan kasvisruokapöydän ja lounasajan jälkeenkin löytyy vielä pientä purtavaa. Paikan miljöö oli miellyttävä ja palvelu oli hyvä. Ruoka oli konstailemattoman maukasta.

Kasvislounas ma-pe klo 11-15

Päivän keitto
Salaattipöytä
Itseleivottu leipä, hummus, raw food

Kahvi, tee, leivonnaiset 
ma-pe  klo 11-17

Runeberginkatu 18
06100 Porvoo

Lisätietoja täältä. Sivuilla on myös reseptejä. Samoilta sivuilta löytyvät myös talon on muut aktiviteetit.

 

Read Full Post »

Ei-niin-innokkaan leipojan juhlien pelastus löytyy Helsingin Kumpulasta. Kahvila Kapusiini taikoo tilauksesta vegaanisia herkkuja juhliin. Jos siis kakkujen väkertäminen ei innosta, kannattaa kääntyä mukavan ja (vegaani-) osaavan henkilökunnan puoleen!

Tällä hetkellä tilauslistalta vegaanisena löytyy kuvan suklaa-marjakakku, suklaamuffinseja sekä kaksi erilaista raakakakkua, jotka molemmat sopivat myös vegaaneille. Myös muut leivonnaiset onnistuvat vegaanisina, jos toiveineen ottaa kahvilaan yhteyttä ajoissa. Tällä hetkellä Kapusiini on valmistelemassa tarjoamisia muun muassa vegaanisiin häihin.

Kahvilasta saa kahvijuomia soijamaitoon valmistettuna. Kuuman kesäpäivän pelastukseksi suosittelemme mansikka-jäälattea, namsk!

Kuva

Kuvan suklaa-marjakakku sai raadissamme aikaan ihastuneita huokauksia. Kakku oli hyvin suklainen – ehkäpä hieman liiaankin tuhti, joten reunuksen kreemin olisi voinut jättää pois. Kakku oli mehevä ja kostea ja kauden mukaisesti vaihtelevat marjat antoivat kakulle ihanaa raikkautta. Tätä tilaamme ehdottomasti toisenkin kerran!

Kapusiini löytyy Kumpulan kampuksen takaa, Intiankadun ja Väinö Auerin kadun kulmasta. Eat.fi-palvelussa kahvila on saanut pääasiassa myönteisiä arvioita.

Kahvilalla ei ilmeisesti ole omia nettisivuja (emme sellaisia ainakaan löytäneet!), mutta ihania leivonnaisia voi käydä ihailemassa Facebook-sivustolla.

Kahvila Kapusiini

Puh 09 7572087

Intiankatu 23

00560 Helsinki

Avoinna

ma-pe klo 7.00-17

la-su klo 9.30-16.00

.

Read Full Post »

Kivenheiton päässä Mannheimin juna-asemalta sijaitsee kasvisravintola Heller. Ravintola on  pääkadun varrella ja kävijämäärät ovat siten korkeat. Väenpaljoudesta huolimatta itsepalvelulinjat erillisiin kylmän ja lämpimän ruuan ottopisteisiin etenevät kuitenkin rivakkaasti. Takana tulevat eivät hengitä niskaan ekä kiilaamistakaan esiinny. Paikka on myös siisti.

Paikan valju kanttiiniestetiikka ei silmää hivele mutta ruokasalissa on tilaa. Erityisen miellyttävä on noin kolmenkymmenen hengen kapea terassi, jossa lorisee jonkilainen suihkulähdekin.

Ruokatarjoilu on erittäin monipuolista. Paikan isäntä mainostikin tarjolla olevan erikoisuuksia ympäri Saksaa. Raakaravintopöydän astioissa kerrotaan myös annosten sisällöt, sekä se sopivatko ne myös vegaaneille. Hellerissä käytetään myös maitotuotteita ja kananmunia, joskin niitä on vain muutamassa ruuassa.

Erityismaininnan saa laaja ituvalikoima ja hapatetut tuotteet. Lämpimät annokset on ajateltu vatsaa täyttäviksi.

Pöytää täydennetään koko ajan, joten iltasellakaan paikalle saapuva saa tuoretta ruokaa.

Kasvikset söivät lyhyen kaupunkivierailunsa aikana paikassa peräti kolme kertaa.

”This restaurant was one of the few highlights of my trip to Mannheim”, toteaa yksi arvoitsija verkolle kirjoittamassaan arvioinnissa.

Heller’s vegetarisches Restaurant & Cafe

N7, 13-15

Mannheim

Auki joka päivä

Lisätietoja täällä 

Read Full Post »

Betel-kirkon kasvisravintola (nimeltään Kasvis ravintola) sijaitsee Turun keskustassa. Isompiakin seurueita vetävä itsepalvelupaikka on auki vain lounasaikaan. Paikassa on kanttiinitunnelma. Kesäisin on mahdollista ruokailla myös terassilla. Se on kuumina päivinä hyvä vaihtoehto, sillä paikan ruokasaleista toinen on suoraan yhteydessä keittiöön ja voi olla helteellä hiostava.

Itse ruoka on asiallista perusmättöä, ei erityisen mielikuvituksellista eikä ainakaan konstailevaa. Kasvikset ottivat Buffet-lounaan, jossa on paras hinta-laatu -suhde: kaikkea saa kokeilla. Erityisen hyvää oli perunamuusi (tosin epäilemme hyvän maun johtuneen voin käytöstä…) ja idut oli idätetty kunnolla. Lämmin ruoka sisältää myös laktoosittoman/vegaani -vaihtoehdon.

Lounaaseen kuuluu yrttitee, kahvia paikasta ei saa. Toistuvaisasiakkaiden kannattaa hankkia sarjalippu.

Yksityiskohtana mainittakoon erilaiset raamatulliset kuvat seinillä, osa lounasasiakkaiden keskusteluistakin liittyvyi hengellisiin asioihin.

KASVIS-ravintola on avoinna ma – pe klo 11.00-15.00

Yliopistonkatu 29 a, Betel-kirkko, 20100 Turku

Kotisivut ovat täällä. Sivuilla on myös ruokalista.

Read Full Post »

Older Posts »