Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Vegen keittiössä’ Category

 All you need with it is butter.

Not a day without ruisleipä.

Rye gives you strong power to the wrists.

.

Eating and even baking your own rye bread is trendy. Even the Financial Times’s columnist Mrs Moneypenny worries how her sourdough starter will survive during her travels, as she obviously did not know that the Swedes already have a solution: a hotel where your sourdough starter is taken good care of.

Bakery owner and artisan bread baker Simo Kuusisto in New York has introduced the term ryevolution. The R-shaped red and yellow logo of the bread resembles the Superman logo. Friends of the bakery have asked for t-shirts already. If you do not want to merely declare your eating preferences with a fashion statement, you can attend a baking course as well.

.

BEST BREAD IN THE WORLD

Rye has been popular for a long time up North, because it survives the winter and cold weather. Sourdough rye bread (pain au levain, zuurdesembrood, schwarzbrot; ruisreikäleipä, reikäleipä, limppu,) is the thing – if anything – that appears to unite the Finns: almost everybody seems to like it. According to a recent study (2012), rye bread is the most popular snack in Finland ahead of the banana and the apple. About eighty percent of under twenty-five year olds eat rye bread regularly, but older people like it even more.

A wide variety of whole grain sourdough breads are available in Finland. Supermarkets, bakeries, gourmet shops, markets, even kiosks sell it. The Finnish fast food chain Hesburger has created a special (bio) ryebread hamburger, which is “a wonderful piece of fusion cuisine”, as one Internet commentator writes. Rye based snacks, like tacos, not to mention acidophilus and bifidus based yoghurt with rye and hazelnuts, abound on the market. Some have experimented with rye bread ice cream and other rye based desserts such as pannacotta or cheese cake.

There is also a Facebook fan page for ruisleipä that simply states: “the best bread you can find!” The page has 30 000 likes. For comparison: German Schwarbrot has only 17 fans; Estonian dark rye bread has 60 fans; and 8000 people like the baguette.

There are large fan groups for the most popular Finnish bread brands that are sold in a plastic bag in supermarkets: Reissumies (over 15 000 fans), Ruispalat (over 900 fans), or Oululaisen jälkiuunipalat (over 200 fans). The Nordic bakery’s (NY) Finnish Rye bread has over 4000 fans, with enthusiastic comments, many of them from people with Finnish ancestry (“Do you ship to Canada?”).

As far as näkkileipä (thick crisp bread) is concerned, rye flour based Vaasan koulunäkki cleans the table with over 30 000 fans. That is no wonder, as it is has been a part of free school meals since the 1960’s. Of course there are a couple of groups for crispy sour dough bread addicts. There you can share everything, even your stomach problems.

Stories and anecdotes about Finnish people’s longing for the bread abroad are widely known: the expats do not even mind if the product is past the sell by date. A Finnish friend of mine was visiting Finnish acquaintances in the US and brought some rye bread as a present. The guest heard a noise and woke up in the middle of the night. It turned out that her hosts were eating rye bread at the kitchen like maniacs. During the 1960’s my mother tried do cheer my American aunt by mailing her very thin slices of dark bread in an airmail envelope.

”Bring me some dark bread” is what many expats ask from their Finnish guests. Although many people have their favourite bakery and brand, when abroad Finns make do with what they can get. I buy frozen rye bread in the Finnish Seamen’s Church’s food shop. I also look for it in markets and corner shops. Some Polish shops sell pretty good rye bread, although the taste it’s just not quite spot on. German rye bread, if it contains malted ingredients, tends to be too sweet.

.

HOW TO MAKE IT – AND WHY EAT IT

The secret of rye bread is juuri, (root), the starter culture. One of the oldest starters that is still in active use in a private countryside household dates from 1706. A great starter dough is something to be passed down for generations. A proper sourdough starter takes several days to grow, but it can be frozen and stored for up to a year. There is a lot of advice on the Internet for making the starter culture, as there are baking recipes, too.

The Finnish website Rye and Health explains their sourdough method:

.

In this method the main ingredients, whole grain rye flour, water and starter culture are mixed and fermented for about 8-18 hours. During the fermentation period the lactic acid bacteria and the sourdough yeast grow, and due to the microbial activity and the enzymatic reactions of the microflora, flavour compounds are formed. The main components formed are lactic acid and acetic acid. After fermentation more flour, water, and other ingredients are mixed to the sourdough to make the dough. The dough is left to rise for a short period, after which the breads are shaped, left to rise again and baked.

.

There is extensive research on rye and rye bread. It is said to contain a high amount of antioxidants and four times more fiber than wheat bread. It is also said to be good for preventing diabetes and heart diseases. Because of sourness not so much salt is needed either.

But above all, sourdough rye bread is eaten because of its taste! Like another Finnish delicacy called salmiakki (salty liquorice with ammonium chloride), the taste divides people. If you like it, you are probably hooked for ever. Like the Finn Heikki Manner who’s sourdough collection contained over 50 starter cultures at it’s peak, the most distant one from Sudan.

.

Riitta Oittinen

Based on a talk at FoAM, Brussels (Biohchymickal Arts, September 2013)

SEE ALSO 

Levande arkivet

Eva Bakkeslett, e.g. Poetry of Bread

A wee bit of cooking, Ruisleipä Frustration

Another Kasviksena Belgiassablog post  (with links to recipes etc.)

.

An amateur video (ca 3 min.)

Mainokset

Read Full Post »

veggiebutcherHollantilaisen kasvisteurastamon lippulaivakauppa sijaitsee den Haagissa. Tuotteiden mainostetaan olevan ”uuden sukupolven korvikkeita”. Tätä tukee, että  tuotteet ovat saaneet vuonna 2012 Hollannissa erityisen makupalkinnon

Yrityksen selkeät ja informatiiviset kotisivut ovat sekä hollanniksi että englanniksi. Lue The Independent-lehden  artikkeli aiheesta täällä.

Hollannissa tuotteita saa tavallisista supermarketeistakin ympäri maata. Niitä myydään myös Saksassa ja Belgiassa.

Brysseliä lähinnä oleva myyntipiste on

De Natuurwinkel Rotselaar

Stationsstraat 10

3110 Rotselaar

”Vihreistä” teurastajista kertova tanskalainen filmi:

Read Full Post »

Koekaniiniksi?

Kuva

Gentin yliopiston etsii tutkimukseensa naispuolisia koehenkilöitä, jotka eivät (vielä…) ole kasvissyöjiä, mutta söisivät kasvisruokaa puolen vuoden ajan. Osallistumiseen kuuluu ohjeita ja seuranta. Lisätiedot alla:

Het is de moment! De Universiteit Gent wil een onderzoek uitvoeren met 45 vrouwen die zes maanden vegetariër willen worden (het nu dus nog niet zijn). Ze krijgen begeleiding en opvolging. Ben je zo iemand of is een kennis of familielid geintereseerd? Contacteer audrey.baguet(poistatama)@ugent.be

Read Full Post »

Bio-Belgia tarjoaa parastaan

Riitta Salmi

Kesäherkuttelussa mikään ei vedä vertaa tuoreille ja puhtaille vihanneksille ja  hedelmille. Nythän niitä kohta taas saa – mutta miten varmistaa puhtaus ja tuoreus? Belgia on valitettavan kuuluisa ruokaskandaaleistaan ja runsaasta kemikaalien käytöstä muun muassa maataloudessa. Belgialaisista vihanneksista ja hedelmistä on pistokokeissa löytynyt enemmän sallitut rajat ylittäviä torjunta-ainejäämiä kuin tuoduista vihanneksista ja hedelmistä.


Ranskassa on laskeskeltu, että yhtä omenaa kohden joudutaan tekemään noin 30 torjunta-ainekäsittelyä. Viimeinen silaus omenan pinnan vahaamiseksi ja kaunistamiseksi saatettiin ainakin ennen antaa morfoliinilla, joka on suoranaisesti myrkky ihmiselle.

Luonnonmukainen tuotanto eroaa tavanomaisesta tuotannosta siinä, että synteettisiä myrkkyjä ja keinolannoitteita ei käytetä. Tilat ovat mahdollisimman omavaraisia. Ulkoa tuodut tuotantopanokset on minimoitu, eikä eläintenkään rehuksi tuoda esim. Brasilian sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatettua gm-soijaa.

Luomukotieläinten hyvinvointi on turvattava paremmin kuin tavallisessa tuotannossa: esim. on järjestettävä ulkoilumahdollisuus ja tilaa on oltava enemmän. Belgialaisella luomunaudalla voi olla ympärivuotisesti vapaus liikkua ja tilaa jopa puoli hehtaaria eläintä kohden.

 

 

Luomu Belgiassa

Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä Belgiassa alkoi luomu-buumi, joka kuitenkin laantui, mutta alkoi uudelleen vuonna 2006. Nyt luomulla on arviolta yli kahden prosentin osuus Belgian elintarvikemarkkinoista. Tämä sattuu olemaan sama kuin luomupeltojen osuus Belgian maatalousmaasta. Suomessa luomua on yli kuusi prosenttia peltoalasta (luomuykkönen Itävalta: 16 %), mutta luomun osuus ruokamarkkinoista on vain alle prosentti (Itävalta: yli 5 %).

Belgian luomuihmiset ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet Bioforumin luomutietouden, -tuotannon ja -kulutuksen edistämiseksi. Foorumin nettisivujen kautta on helppo löytää esimerkiksi omaa kotia lähinnä sijaitsevat luomukaupat, -torit, suoramyyntitilat tai ruokapiirit.

Luomutuotteita myydään muun muassa bio- ja eko-nimikkeillä. Myös seuraavia merkintöjä löytyy: AB, Nature & Progrès, Demeter ja Bioland. Biogarantie-merkki on takuu valvotusta belgialaisesta luomutuotannosta.

Suurista kauppaketjuista parhaiten luomua ja reilun kaupan tuotteita on valikoimissaan Delhaizella ja Colruytilla, joista jälkimmäisellä on jopa erillinen luomuketju Bioplanet. Supermarketeissa myytävien luomutuotteiden laatu on tasainen, mutta tuotteet on valitettavan usein erotettu halvemmista bulkkituotteista järeällä muovipakkauksella.

Pienissä luomukaupoissa tuotteiden kierto ei aina ole nopeaa ja laatu vaihtelee. Yhä useampi luomunsuosija onkin liittynyt ruokapiireihin tai ostaa tuotteensa suoraan tilalta, jolloin tuoreus on taattu ja säilyy elävä kosketus siihen, miten tuotetaan kallisarvoisin kaikista hyödykkeistämme. Hintakin on kohdallaan, kun välikädet jäävät pois. Lisäksi suoraan pellosta nostetuissa kasviksissa ovat parhaiten jäljellä terveydellemme tärkeät antioksidantit, kuten vitamiinit ja polyfenolit. Biotuotteiden hintoja ihmetellessä kannattaa huomata, että antioksidantteja on tutkimusten mukaan enemmän luomutuotteissa kuin torjunta-aineilla suojatuissa kasveissa.

Ylimääräisenä bonuksena luomupiireihin kuulumisessa on mahdollisuus kokeilla harvinaisia (maatiais)lajikkeita, joita on turha toivoa löytävänsä supermarketeista. Tutuiksi voivat tulla vaikkapa Vihreä seepra ja Venuksen rinnat, jotka kuuluvat erään belgialaisen luomufarmarin laajaan tomaattivalikoimaan.

Julkaistu: Parlööri 2009:6

Read Full Post »