Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Yleistä’ Category

Tutustu belgialaismiehen ruokavalioon

Sosiaalisessa mediassa liikkuneet lienevät huomanneet, että monilla ihmisillä on tapana julkaista  valokuvia valmistamistaan tai syömistään ruoka-annoksista.

Belgialainen Rune Buerman vie ruokaekshibitionismin äärimmilleen; hän valokuvaa vuoden ajan kaiken syömänsä. Ruokapäiväkirjaa voi tarkastella täällä.

Ideahan ei sinänsä ole uusi, mutta kuvagalleriaan perehtyminen voi tuottaa joitain ahaa-elämäyksiä – niin belgialaisuudesta kuin tietynlaisesta elämäntavasta yleisemminkin.

Read Full Post »

Ruuan ympäristövaikutuksista

Ekologisten valintojen tekeminen tuntuu joskus hankalalta tietotulvan keskellä ja erilaisten ympäristövaikutusten vertailu voi olla hankalaa. Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius kirjoittaa Kulutus.fi-blogissa yleisimmistä harhaluuloista ruuan ympäristövaikutuksiin liittyen:

”Ruokakaupassa on tavallista, että ihmiset pohtivat, (1) ostavatko muovikassin, paperikassin vai käyttävätkö kangaskassia. Huomiota kiinnitetään tyypillisesti myös siihen, (2) onko ruoka varmasti lähellä tuotettua tai kotimaista. Lisäksi (3) pyritään yleensä välttämään ylipakattuja tuotteita. Paljon tärkeämpää olisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, (1) mitä kassin sisällä on, (2) miten omat kauppamatkansa kulkee ja (3) miten voi minimoida ruuan hävikin”

Kassin sisällössä oleellista on painottaa kasvisten osuutta, sillä pääsääntöisesti liha kuormittaa ympäristöä moninkertaisesti kasvisravintoon verrattuna. Kasvisruoka on siis kaikinpuolin HYVÄÄ!

Read Full Post »

Hollantilaisten ylläpitämä sivusto Vegatopia on listannut top 10 kasvisravintolaa Belgiasta ja Hollannista. Arviot ravintoloista ovat täällä. Tekstit ovat hollanniksi, mutta kieltä taitamattomankin on helppo saada niistä apua: jokaisessa arviossa ilmoitetaan paikan osoite, aukioloajat ja se mitä päivän annos suunnilleen maksaa. Lisäksi mukan on liitetty linkki arvioidun ruokapaikan kotisivuille, jos sellaiset ovat olemassa.

Listalle ei ole päässyt yhtään brysseliläistä paikkaa. Bryggestä on tammikuussa 2012 mukana De Bron. Gentistä on valittu muun muassa noutopöytäperiaatteella toimiva vegaanipaikka Komkommertijd. Antwerpenistä listoille ovat pääseet sekä Aahaar että De Broers van Julienne.

Read Full Post »

Belgialaisen Ethisch Vegetarisch Alternatief -järjestön (EVA) puheenjohtajan  haastattelu on ilmestynyt  toukokuun The Bulletin-lehdessä  Artikkeli  Go Veggie and Change the World on luettavissa täällä.

Haastattelussa käsitellään muun muassa Gentin kasvisruokatorstaita, joka perustuu vapaaehtoisuuteen.

Read Full Post »

Mons 2008.

Belgia on löytänyt paikkansa Yalen ja Columbian yliopistojen vuotuisessa ympäristövertailussa. Belgia asettuu sijalle 88/163 eli Ukrainan ja Jamaikan väliin ympäristövaikutusindeksillä mitattuna. EU-maista vain Kypros on suurempi ympäristökelmi. EU-maiden listalla Ruotsi pärjää vertailussa parhaiten, Suomi on Maltan jälkeen listan viidentenä.

Eniten Belgiaa painavat ilmansaasteiden ja veden laadun ympäristövaikutukset, biologisen monimuotoisuuden ja uhanalaisten lajien elinympäristön kehno suojelu sekä ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen korkein kasvihuonekaasupäästöin.  Ympäristöterveyden puolella Belgia pärjää selvästi paremmin.

Katso lisätietoja täältä.

Read Full Post »

Stop

Tienristeys Oberhausenissa 2010.

Read Full Post »

Bio-Belgia tarjoaa parastaan

Riitta Salmi

Kesäherkuttelussa mikään ei vedä vertaa tuoreille ja puhtaille vihanneksille ja  hedelmille. Nythän niitä kohta taas saa – mutta miten varmistaa puhtaus ja tuoreus? Belgia on valitettavan kuuluisa ruokaskandaaleistaan ja runsaasta kemikaalien käytöstä muun muassa maataloudessa. Belgialaisista vihanneksista ja hedelmistä on pistokokeissa löytynyt enemmän sallitut rajat ylittäviä torjunta-ainejäämiä kuin tuoduista vihanneksista ja hedelmistä.


Ranskassa on laskeskeltu, että yhtä omenaa kohden joudutaan tekemään noin 30 torjunta-ainekäsittelyä. Viimeinen silaus omenan pinnan vahaamiseksi ja kaunistamiseksi saatettiin ainakin ennen antaa morfoliinilla, joka on suoranaisesti myrkky ihmiselle.

Luonnonmukainen tuotanto eroaa tavanomaisesta tuotannosta siinä, että synteettisiä myrkkyjä ja keinolannoitteita ei käytetä. Tilat ovat mahdollisimman omavaraisia. Ulkoa tuodut tuotantopanokset on minimoitu, eikä eläintenkään rehuksi tuoda esim. Brasilian sademetsistä raivatuilla pelloilla kasvatettua gm-soijaa.

Luomukotieläinten hyvinvointi on turvattava paremmin kuin tavallisessa tuotannossa: esim. on järjestettävä ulkoilumahdollisuus ja tilaa on oltava enemmän. Belgialaisella luomunaudalla voi olla ympärivuotisesti vapaus liikkua ja tilaa jopa puoli hehtaaria eläintä kohden.

 

 

Luomu Belgiassa

Vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä Belgiassa alkoi luomu-buumi, joka kuitenkin laantui, mutta alkoi uudelleen vuonna 2006. Nyt luomulla on arviolta yli kahden prosentin osuus Belgian elintarvikemarkkinoista. Tämä sattuu olemaan sama kuin luomupeltojen osuus Belgian maatalousmaasta. Suomessa luomua on yli kuusi prosenttia peltoalasta (luomuykkönen Itävalta: 16 %), mutta luomun osuus ruokamarkkinoista on vain alle prosentti (Itävalta: yli 5 %).

Belgian luomuihmiset ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet Bioforumin luomutietouden, -tuotannon ja -kulutuksen edistämiseksi. Foorumin nettisivujen kautta on helppo löytää esimerkiksi omaa kotia lähinnä sijaitsevat luomukaupat, -torit, suoramyyntitilat tai ruokapiirit.

Luomutuotteita myydään muun muassa bio- ja eko-nimikkeillä. Myös seuraavia merkintöjä löytyy: AB, Nature & Progrès, Demeter ja Bioland. Biogarantie-merkki on takuu valvotusta belgialaisesta luomutuotannosta.

Suurista kauppaketjuista parhaiten luomua ja reilun kaupan tuotteita on valikoimissaan Delhaizella ja Colruytilla, joista jälkimmäisellä on jopa erillinen luomuketju Bioplanet. Supermarketeissa myytävien luomutuotteiden laatu on tasainen, mutta tuotteet on valitettavan usein erotettu halvemmista bulkkituotteista järeällä muovipakkauksella.

Pienissä luomukaupoissa tuotteiden kierto ei aina ole nopeaa ja laatu vaihtelee. Yhä useampi luomunsuosija onkin liittynyt ruokapiireihin tai ostaa tuotteensa suoraan tilalta, jolloin tuoreus on taattu ja säilyy elävä kosketus siihen, miten tuotetaan kallisarvoisin kaikista hyödykkeistämme. Hintakin on kohdallaan, kun välikädet jäävät pois. Lisäksi suoraan pellosta nostetuissa kasviksissa ovat parhaiten jäljellä terveydellemme tärkeät antioksidantit, kuten vitamiinit ja polyfenolit. Biotuotteiden hintoja ihmetellessä kannattaa huomata, että antioksidantteja on tutkimusten mukaan enemmän luomutuotteissa kuin torjunta-aineilla suojatuissa kasveissa.

Ylimääräisenä bonuksena luomupiireihin kuulumisessa on mahdollisuus kokeilla harvinaisia (maatiais)lajikkeita, joita on turha toivoa löytävänsä supermarketeista. Tutuiksi voivat tulla vaikkapa Vihreä seepra ja Venuksen rinnat, jotka kuuluvat erään belgialaisen luomufarmarin laajaan tomaattivalikoimaan.

Julkaistu: Parlööri 2009:6

Read Full Post »

« Newer Posts - Older Posts »