Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ravintola-arvio’

Aahaar on intialainen kasvisravintola Antwerpenin timanttikortteleiden reunalla. Sen nimi tarkoittaa ruokavaliota, ravitsemusta, dieettiä, ravintoa ja ruokaa useammalla Intian kielellä.

Aahaariin nimen, sijainnin ja vegetaarisuuden välillä on ilmeinen yhteys. Pienestä gujaratilaisesta Palanpurin kylästä lähteneet jainalaiset sukuyhteisöt hallitsevat suurta osaa Intian timanttikaupasta. Antwerpen on heille tärkeä kauppapaikka. Jainalaiset eivät tunnetusti tee pahaa kärpäsellekään: he eivät söisi keittoa, jossa on kärpänen, lihakeitosta puhumattakaan.

Aahaar neuvoo asiakkaita ottamaan noutopöydästä ruokaa tarpeen mukaan, mutta haaskaamatta.

Aahaar on ilahduttava kokemus, jonka kasvikset ovat testanneet kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla syynissä oli niin lounasaikaan kuin iltaisin tarjoiltu kasvispuhvetti (9 €). Mister Naga keräsi lautasen täyteen noutopöydästä ja vetäytyi vehreään pihapuutarhaan nautiskelemaan.  Valittavana on neljä päivittäin vaihtuvaa pääruokaa. Okran ja vihreän chilin raikas yhdistelmä oli perinteisen etelägujaratilainen. Mykyjen ja papujen yhdistelmä lienee variantti perinteisistä dokhla-ruoista.

Paniir-padassa oli tuorejuustoa kuin pienessä osuusmeijerissä. Lisukkeina on aina kasviskeittoa, riisiä ja perunaa, salaattia, papadumia, mangochutnia, chapati-leipää sekä jälkiruoka.

Aahaarin keittiö poikkeaa jainalaisuuden tiukimmista vaatimuksista. Pöydässä on perunoita, vaikka ahimsa-periaatteen mukaan juuresten nostaminen on epäkunnioittavaa luontokappaleita kohtaan. Kaikki jainalaiset eivät syö sipulikasveja, joten raaka sipuli tarjotaan erikseen. Jainalaiset ruokalajit ilmoitetaankin erikseen.

Kokonaisuudessaan makupaletti eroaa virkistävästi intialaisten ravintoloiden massasta. Aahaar tekee rehellistä gujaratilaista kotiruokaa. Stereotyyppistä curryn makua ei esiintynyt lainkaan.

Aahaarissa voi lisäksi tilata listalta muun muassa etelä-intialaisia dosa-, idli- ja uttapam-ruokia, nykyään myös arkipäivinä viikonloppujen lisäksi.

Toisella testikerralla Mister Naga tilasi Mysore (masala) dosan, toinen testaaja juustoisen paneer dosan. Ravintolan ikkunassa dosat kuvataan rullan muotoisiksi, mutta ne saapuvat kolmiomallisina. Mysore dosan maku oli miellyttävän chilinen, ja täyte herkullinen. Paneer dosa oli miedompi, mutta myös oikein onnistunut. Dosat tarjoillaan samb(h)ar -keiton ja kookoschutneyn kera.

Laajasta p(h)urivalikoimasta tilattiin tilattiin yksi daha(/i)p(h)uriannos. Pienet panipuri/golgappakuoret on täytetty kasvispaistoksella, ja tarjoillaan kylmän tamarindi- ja jugurttikastikkeiden seoksen kanssa. Mumbailainen erikoisuus oli todella herkullista testiryhmän mielestä.

Vahakangas, kattaus ja tuolit ilmentävät kotikeittiön henkeä.

Ensimmäisellä kerralla ravintolan ohi illalla kulkiessaan Mister Naga havaitsi paikallisen asiakkaan pakkaavan noutoannoksia pyörän tarakalle. Asiakas viittelöi ravintolaa kohti ja huudahti tiedoksi: “heel lekker!” (tosi hyvää). Toisella testikäynnillä perjantai-iltana ravintolaan oli juuri saapumassa iso ryhmä. Lisäksi vastapäinen vegetaarinen Bollywood oli poikkeuksellisesti suljettu. Ovella tungeksi tulijoita, jotka lähes järjestäen lupasivat syödä niin nopeasti kuin mahdollista, jos heidät vain otettaisiin sisään ennen tilausryhmää.

Restaurant Aahaar

Lange Herentalsestraat 23

Antwerpen (lähellä keskusasemaa)

Ma-pe 12.00 – 15.00 ja 17.30-21.30 

La-su 13.00 to 21.30 

Ajat voi tarvittaessa varmistaa puhelimitse, henkilökunta puhuu sujuvaa englantia

(puh. +32 3 226 00 52, GSM +32 473 48 52 52)

Read Full Post »

De Broers van Julienne valmistaa ”luonnollista” kasvis- ja kalaruokaa paikan päällä syötäväksi sekä kotiin vietäväksi. Vegatopia -sivustot arvostavat sen kymmenen parhaan belgialaisen kasvisravintolan joukkoon.

Alkuperäinen ravintola/myymälä sijaitsee Kasteelpleinstraatilla hieman syrjässä keskustassa. Kasvisten testiryhmä valitsi kohteekseen äskettäin avatun sivupisteen Ijzerenwaagilla Antwerpenin hip-kortteleissa.

Keskustan toimipiste myy valmisruokaa mutta myymälässä on myös joukko pöytiä ruokailijoille. Kasvikset vilkuilivat ikkunasta mieleisiään kasvisquicheja. Muuta vaihtoehtoa ei ollutkaan, koska ruokalistaa ei ollut. Valinta kohdistui tofukurpitsaquicheen ja fetaquicheen. Myyjä ei antanut neuvoja annosten luonteen tai ateriakokonaisuuksien suhteen.

Ravintolan kerrotaan suosivan luomuraaka-aineita, mutta yhdenkään raaka-ainetoimittajan luomusertifikaattia ei ollut esillä.

Juomaksi tilattiin kylmätiskiltä hedelmämehua. Toisen pullon etiketissä luki ACAI mutta açaín osuus juomasta oli noin viidennes.  Tälla lailla markkinoidut juomat ovatkin tyypillisesti ylihintaisia omena-, rypäle- tai appelsiinimehuja.

Piirakoiden lämmittämisyritys kesti hyvän tovin. Odottelun aikana istujan takapuoli alkoi kylmetä kolean talvipäivän viilentämillä metallituoleilla, joilla ei ollut eristäviä istuintyynyjä. Märkiä vaatteita varten ei ollut vaateripustimia.

Yksi quiche oli saapuessaan melko lämmin. Toinen oli yhdeltä sivultaan kuuma, toiselta lämmin. Fetaquichen maku oli hyvä. Tofukurpitsapiiraan täytteen rakenne oli onnistunut, rusinoiden lisääminen vei maun imelän puolelle. Tämän piiraan pohja oli hieman vetinen, sillä taikinan kypsytys oli epäonnistunut. Paprika oli miellyttävästi al dente, mikä ei välttämättä ollut tavoite vaan riittämättömän kypsytyksen seurausta.

Mitään salaattia annokseen ei kuulunut. Epäselväksi jäi, olisiko lisukkeita saanut erikseen tilaamalla. Hieman erikoista kasvisravintolalta.

Poistuessamme tarkastimme näyteikkunan piirakat optisesti. Useamman piiraan reunus näytti kokonaan tai osittain vajaakypsyneeltä, loput vaikuttivat onnistuneen ruskistuneilta.

Kasvikset sattuivat kulkemaan myös Kasteelpleinstraatilla sijaitsevan alkuperäisen De Broers van Julienne -ravintolan ohi. Kaikki ikkunassa olleet piirakat vaikuttivat hyvin paistetuilta. Näkyvästi sijoiteltu ruokalista antoi annoksista lisätietoja. Jos konsepti kiinnostaa, kannattanee suunnnistaa sinne.

Kenties Ijzerenwaagin toimipiste kärsii hampomisongelmista. Puutteet olisivat toki ratkaistavissa osaavalla suunnittelulla ja pätevällä johtamisella. Rahastus maistui nyt voimakkaammalle kuin ruoka.

Read Full Post »

Luomujäätelöbaari

Das Eis on frankfurtilainen luomujäätelöfirma. Bongasimme sen molemmat toimipisteet, yhden kävelykeskustassa, toisen mainiossa Palmengartenissa Jäätelökonsepti on mitä parhain: lisäaineettomat luomuraaka-aineet, ilmastoneutraalit atrimet, ennakkoluulottomat makuyhdistelmät. Sorbetit ovat vegaanisia.

Toteutus kuitenkin tökkii. Kookosta, hamppua ja perulaisen sinappikasvin (maca) juurta sisältänyt jäätelö saattaa lisätä vastustuskykyä. Maultaan se oli laimean puiseva. Ananaspersiljajäätelö sopisi hyvin suolaisen piirakan lisukkeeksi mutta huonosti jälkiruoaksi. Vihreää teetä sisältänyt jäätelö ei maistunut japanilaiselle matchalle, vaikka nimi niin antoikin ymmärtää. Maku muistutti pikemmin halpaa kiinalaista jauhettua vihreätä teetä. Aito matcha on kallista, mutta sen karvaanraikas maku leikkaa oikein käytettänä maidon makeutta fantastisesti.

Das Eis jätti kasvikset kylmäksi.

Read Full Post »